Jatkan pohdintaa Amabilen 1997 luomaan viitekehykseen
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114647/Dialoginen_johtaminen.pdf?sequence=1
ja siinä olevaan luovuuden osioon. 

Suora lainaus myöhemmin tekstistä "Organisaatioiden strategia ja resurssit sekä yksilöiden persoonallisuus, motivaatio ja kokemukset työympäristöstä vaikuttavat luovuuden ja innovatiivisuuden syntyyn (George 2008)"

Luovuuden tappamiseen ei paljonkaan tarvita. Hylätään toistuvasti toiveet ja ehdotukset niin kyllä se siitä hiljenee. Lisätään vielä kiire ja hallitsemattomuuden tunne niin ei edes ehdi.

Mutta, tehdäänpä kulttuuri sellaiseksi, että sinut hyväksytään mielipiteinesi ja sanomisillesi annetaan arvoa ja mahdollinen kritiikki annetaan siinä hengessä, että et tule tyrmätyksi ensimmäisessä erässä. Niin eikös se ole siinä, luovuus uskaltaa puhjeta. 

Mielikuvitusta pitää ruokkia motivaatiolla ja omien tehtävien hallinnalla ja siitä edetäänkin tunteeseen jossa ajattelulla ei ole rajoja. Mikään ei estä olemasta luova kun pää ei täyty negatiivisista tunteista ja tadaa innovaatio syntyi. Tässä olisi resepti. Helppoa.

Tähän tarvitaan varmaa johtavaa, valtuuttamisen osaajaa, hänen taitoaan nähdä yksilön osaaminen ja luottaa siihen. Tämä on kerrottu tuossa Amabilen tekstissäkin, mutta hienommin :)

Mutta edelleenkin väitän, että VAIN tyytyväisenä olo ei tuota innovaatioita. Mietitäänpä sitä ettei mikään hinkkaa eikä hankaa, kaikki on mukavaa, maailma hymyilee. Halutaanko silloin muuttaa mitään? Tarvitaan epämukavuutta, jonka poistamiseen tulee tarve. Jotkut keksinnöt syntyvät vahingossa vrt. tuli, mutta nykypäivänä mukavuudenhalu taitaa olla tehokkain moottori, haetaan keinoa päästä yksitoikkoisuudesta ja turhauttavista töistä. Tästähän tulee selvä kierre ellei jopa kurimus.  Ja näihin muutoskohtiin nimenomaan hyvä johtaminen tarttuu ja kannustaa muutoksen tekemiseen ja antaa työkalut.Organisaation vuorovaikutus nousee tärkeään asemaan jotta tyytymättömyyttään voi purkaa ja saada kehitystä aikaiseksi.