Hyvän muutosjohtamisen anatomiaa. Näin minä sen näkisin tehtävän.

Johtajan oman pään pitäminen kylmänä ja oma motivointi olisi hyvinkin tärkeää aluksi. Hänen tehtävänsä kun on ampua lähtölaukaus. Johtajan on motivoitava ihmiset ja nähtävä kokonaisuus. Muutoksen perustelun on oltava realistinen mutta innostava. On kerrottava syyt miksi muutos on tarpeen ja miten se toteutetaan. Mitä hyvää se tuo ja on kerrottava myös että kaikki ei välttämättä mene kivuttomasti. Ja tärkeää on että tämä kerrotaan kaikille joita muutos koskee ja mitä se tulee heiltä edellyttämään.

Muutostarpeen arvioinnissa on mukana muutkin kuin johtaja yksin. Nykytilannetta tarkastellaan eri näkökulmista.

Tarve lähtee tekijöistä jotka huomaavat, että on syytä tehdä jotain toisella tavalla. Ehkä resurssit ovat väärin kohdistetut, tehdään turhaankin työtä. ollaan vanhanaikaisia.

Tai sitten on tultu tilanteeseen jossa ei pärjätä kilpailussa, ollaan ehkä hitaita tai kalliita. Näitä on voitu mitatakin jo jonkin aikaa. Asiakkaat saattavat vähentyä syystä tai toisesta.

Hyvässä muutoksessa suunnitellaan ensin. Otetaan mukaan osaajien joukko ja annetaan mahdollisuus osallistua. Jaetaan vastuuta ja huomioidaan osaaminen. Kun muutosprosessi etenee, käytetään ihmisiä testaamassa eri vaiheita. Virheiden korjaus kesken prosessin kun taitaa edelleen olla halvempaa kuin vasta käyttöönoton jälkeen.

Kun on saatu aikaiseksi toimiva järjestelmä, käyttökokemusta seurataan ja annetaan palautetta puolin ja toisin. Ja jos on edelleen kehitettävää, niin sitten kehitetään. Sillä vielä ei olla valmiissa maailmassa.